Historia
Muisteluita Kuusjoen voimistelu- ja urheiluseura Humun 80-vuotiselta taipaleelta
Seuraavassa esityksessäni kertoilen tapahtumia urheiluseuramme pitkältä taipaleelta. Ensimmäisten 50 vuoden ajalta esitykseni pohjana on Taavi Tulosen laatima seuran 50-vuotishistoriikki, vuodelta 1978. Myöhemmistä ajoista tietoni pohjautuvat kokouspöytäkirjoihin, lehtileikkeisiin ja asianosaisilta saamiini tietoihin.
Ensi viikon torstaina tulee kuluneeksi 80 vuotta Kuusjoen voimistelu- ja urheiluseura Humun perustamisesta. Uuno Frank Turusta toimi tuolloin voimakkaasti urheiluseurojen perustamiseksi maaseudulle. Lahjakas
5-ottelija Veli Reimala toi ajatuksen Kuusjoelle. Perustamiskokous pidettiin Kuusjoen Osuusmeijerillä 27. päivänä marraskuuta 1928. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole löytynyt, joten kaikkien perustajajäsenten nimiä ei ole tiedossa. Muistitieto kertoo, että ainakin Paavo Isotalo, Markus Hellman ja Aarne Mettala olivat paikalla. Reimala ehti kuolla ennen seuran perustamista. Paavo Isotalo toimikin sitten seuran ensimmäisenä puheenjohtajana aina vuoteen 1945 asti. Hän harrasti urheilua vielä ikämiessarjoissakin ja oli aktiivisesti mukana toiminnassa vielä 1980-luvulla. Vuosia seurassa kertyi yli 50.
Pitäjän urheilutoiminnasta olivat Humua ennen pitäneet huolen Kuusjoen nuorisoseuran urheilujaosto, joka perustettiin vuonna 1916 ja vuonna 1919 perustettu Kuusjoen Urheilijat -niminen seura.
Ensimmäisinä vuosina Humun ohjelmaan kuuluivat yleisurheilu, hiihto ja paini. Yleisurheilu painottui kestävyysjuoksuun. Urho Niittymäki, Kalle Hellsten, Eero Meller, Kaino Lehtinen, Arvo Haikio ja Oiva Heinonen olivat tuon ajan kovia juoksijoita. Paini oli vahvimmillaan 1930-luvulla. Painikärpäsen tänne toi Kuusjoelle muuttaessaan Siivo Oksa.
Humun urheilijat osallistuivat piirikunnallisiin ja myös valtakunnan tason kilpailuihin. Eräällä kilpailumatkalla Kuusjoen urheilijat aiheuttivat hämminkiä. Kun kisoissa oli saavutettu palkintosijoituksia, oli jäätävä odottamaan myöhemmin alkavia iltamia ja palkintojenjakoa. Pojat menivät autoon ja alkoivat pelata marjapussia ajankulukseen. Peliä pelattiin niin kauan, että lähiasukasta rupesi kiinnostamaan vieras auto, joka oli täynnä käsiään heiluttelevia tuntemattomia miehiä. Ties mikä rosvokopla siellä punoo juoniaan. Peli katkesi äkkiä, kun viisi poliisia piiritti auton ja ovet tempaistiin auki ja kysyttiin: Mitäs miehiä te olette? Tilanne selvitettiin nopeasti ja virkavalta poistui anteeksipyydellen.
Sotavuosien aikana Humulaiset miehet urheilivat mm. joukko-osastoissaan. Ensio Sointula, Kaino Hakala, Taavi Tulonen ja Urho Hakala tekivät tuohon aikaan hyviä tuloksia. Urho voitti vuonna 1942 nuorten keihäänheiton EM-karsinnat. Suomen osallistuminen kilpailuihin peruuntui ja niin jäi Urhonkin Rooman-matka tekemättä.
Vuonna 1945, 14-vuotiaana seuraan liittyneestä Taavi Tulosesta tuli seuran toinen puheenjohtaja. Sodan jälkeen seuran toiminta vilkastui uudelleen. Uusia jäseniä houkuteltiin mukaan. Seuran- ja Kauhan talolla järjestettiin jäsenillanviettoja, joihin Humun jäsenet pääsivät ilmaiseksi mukaan. Muutoin olot olivat vaikeat ja puutetta oli kaikesta. Säännöstelymääräykset hankaloittivat toimintaa. Ei ollut saatavissa välineitä, eikä varusteita ja jos joskus jotain sai, niin tarvittiin ostoluvat ja kupongit. Vuoden 1947 suurkisoihin osallistuminen pukutilauksineen aiheutti seuran johdolle paljon työtä. Matkaan kuitenkin lähdettiin kolmella voimistelujoukkueella. 1956 suurkisoissa osallistuttiin jopa miesten valio-ohjelmaan. Joukkueen noihin kisoihin valmensi Uolevi Vienonen, joka toimi myöhemmin seuran puheenjohtajana Tapani Härrin ja Mauno Lehtosen jälkeen.
Yleisurheilu on kiinteimmin kuulunut seuramme toimintaan ja siinä myös parhaat menestykset on saavutettu. Harrastamista vaikeutti pitkään urheilukentän puuttuminen pitäjästä. Tilapäisenä suorituspaikkana toimi mm. seurantalon piha ja juoksut juostiin maantiellä.
Kun kuntaan valittiin urheilulautakunta, rupesi kenttäasiakin edistymään. Salosta haettiin kentän mallia mutta vanha Suojeluskunnan maa-alue osoittautui liian pieneksi. Eino Mettala, Mauno Lehtonen ja Taavi Tulonen tutustuivatkin sitten nykyisen urheilukentän alueeseen ja kunta teki alueesta kaupat. Suunnitteluapua saatiin Turusta ja paikallisia tekijöitä johti Armas Heinonen. Armas komensi työmiehiä, että jotain on myös tehtävä, eikä vaan istuta tupakkia pöllyttelemässä. Kenttä valmistui vuonna 1954 ja peruskorjattiin myöhemmin vuonna 1987.
Ensimmäiset painonnostokisat pidettiin vuonna 1937 - aluksi omatekoisin säännöin ja ainoastaan yhden käden nostoissa. Välineen virkaa toimittivat: muutama käsipaino, yksi heittopaino sekä vaa’an puntit, joita nahkahihnoilla sidottiin yhteen. 1950-luvun alussa kymmenkunta nuorta miestä päätti, että kunnolliset painot oli saatava. Koska seuran kassa oli tyhjä, tarvittiin ostoon pankkilainaa. Humun voimailijat ottelivat seuraotteluissa kiikalalaisia, lohjalaisia vastaan. Sopivan vastustajan löytäminen ei aina ollut helppoa. Humulaiset kun olivat edellä mainituille liian ylivoimaisia ja Turun Atleettiklubi meille taas liian vahva. Kaino Hakala ennätti painonnostossa saavuttaa raskaassa sarjassa B-sarjan hopeaa ja mestaruudenkin. 1960-luvulle tultaessa harrastus seurassamme väheni.
Matti Isotalo, Kalevi Martti, Pauli Eskola, Matti Vähä-Heikkilä, Rauno Leonsaari ja Niilo Henell johtivat Humua 60- ja 70-luvuilla. Lehtosaaren aikaan valittiin ensimmäistä kertaa koulutus- ja valmennusvaliokunta. Vuonna 1972 seuran pikkujoulut pidettiin Saurunummella. Palkitsemisten ja puuronsyönnin jälkeen tanssittiin Vaskion Pelimannien tahtiin. Kaikilta kunnan rahalaitoksilta haettiin 20mk;n avustusta juhlan järjestelyihin. Yleisö maksoi 3mk:n pääsymaksun. Vuosikokoukseen ehdotettiin elokuvaesitystä, jotta jäseniä saataisiin enemmän paikalle. Mikähän herättelisi tämän ajan ihmisiä? Jäsenmaksuksi määrättiin 5mk perheeltä.
1973 päätettiin seuran toimintaa tehostaa hiljaisen 60-luvun jälkeen. Perustettiin mm. koulutus- ja valmennusvaliokunta. Päätettiin panostaa hiihtoon talvella ja yleisurheiluun kesällä. Sarjakilpailuja pidettiin kentällä ja Matti Mettala aloitti yhteiskoulun salilla kuntopiirin pidon. Parhaimmillaan mukana oli yli 40 nuorta. Noita Matin kuntopiirejä voidaan pitää nykyisten Humun urheilukoulujen edeltäjinä.
Seuraavana vuonna humulaiset kutsuivat maastojuoksujen seuraotteluun Hangon Hyrskyt. Humu ei piitannut vieraskoreudesta vaan kukisti kesäkaupungin niin pojissa kuin tytöissä. Suunnitelmissa oli lähettää pm-maastokisoihin tyylikkäästi askeltava B-tyttö Leena Lepistö – lievän kurkkukivun pelättiin kaatavan tämän suunnitelman. Pelko oli turhaa – Leena otti näytöstyyliin mestaruuden ennakkosuosikki Potinkaran nenän edestä. Yleisurheilun pm-kisoissa Turussa Minna Vehmasto paransi 12-vuotiaiden Suomen ennätystä korkeudessa tulokseen 150cm. Apu-lehdessä julkaistussa, Mettalan Matin laatimassa harjoitusohjelmassa oli tuolloin tekniikkaa kentällä ja kotona kanalan vintillä sekä kestävyyttä juoksemalla, voimistelemalla ja pyöräilemällä. Anne Hakala hyppäsi Kankaanpäässä pituutta 538cm. Tulos oli uusi Koululiikuntaliiton ennätys. Vuonna 1975 Anne otti hopeaa tyttöjen SM-kisoissa Pietarsaaressa 200m aitajuoksussa - kullan noissa kisoissa korjasi Tuija Helander SE-ajalla 28,8.
Vuonna 1976 seura teki kauaskantoisen ja sittemmin viisaaksi osoittautuneen päätöksen. Matti Mettala lähetettiin viikoksi valmentajakurssille Turkuun - seuran kustannuksella. Harjoitusapurahoja saivat samaan aikaan Minna Vehmasto, Leena Lepistö, Anne Hakala, Ari Lehmusvirta ja Elina Vehmasto. Hiihtojaosto yritti muuttaa verryttelypuvun väriä ja mallia. Äänin 5-0, yksi tyhjä - esitys torjuttiin. Antti Isotalo valmisteli Suomen mestaruuksia voittaneiden urheilijoiden palkitsemisia. 1977 Antin saunalla saunotettiin kunnanjohtaja Aarno Solan johdolla kunnan päättäjiä. Saunan jälkeen todettiin, että kunnanisien asennoituminen Humun asiaan tuntui myönteiseltä ja päätettiin järjestää keräys, jonka tuotto tuli kuntapäättäjien kokouspalkkiolahjoituksista. Urheiluasut olivat taas jääneet pieniksi ja jokaisen tuli ohjeen mukaan vaihtaa asunsa numeroa suuremmaksi. Matti Romu aloitti edelleen jatkuvan toimintansa seurassamme. Hänet valittiin aluksi seuran kuntourheilujaostoon. Tänä vuonna tuosta tulee kuluneeksi 31 vuotta. Tuona aikana Matti on toiminut mm. yleisurheilujaoston puheenjohtajana ja seuran varapuheenjohtajana sekä urheilukoulun vetäjänä.
1978 järjestettiin Kuusjoella pm-maastojuoksukilpailut, jotka olivat samalla seuran 50-vuotisjuhlakilpailut. Karhun kanssa tehtiin sponsorisopimus ja johtokunta suosittelikin seuran urheilijoille Karhu-tuotteitten käyttämistä. Samana vuonna Antti Isotalo aloitti puheenjohtajana, ja jäsenmaksu oli noussut 20mk perheeltä. Kari Sinkkonen ja Ari Paunonen vierailivat kevätkokouksessa. He esittivät kokousväelle dioja Prahan EM-kisoista ja filmin Munchenin olympiakisoista.
1980 järjestettiin joulupukkipalvelu Kuusjoen kyliin ja päätettiin pyytää Minna Vehmasto Salon Viestistä takaisin Humun urheilijaksi. Vuotta myöhemmin, 1981, Pentti Isotalon johtama seura päätti yksimielisesti olla myymättä seuran metsäpalstaa, joka oli tullut sille sodan jälkeen lakkautetulta Suojeluskunnalta. Palsta tullaan myymään tänä vuonna kunnalle uuden koulun alueeseen liitettäväksi. Tontilla kulkee myös valaistu kuntorata, joka toivottavasti säilyy paikalla edelleenkin – koululaisten ja kyläläisten iloksi.
Vuonna 1983 seura siirtyi videoaikaan. Päätettiin hankkia urheilijoiden koulutus- ja valmennustoimintaa varten videolaitteet 11 400 markalla. Syksyllä päätettiin tukea Minna Vehmastoa, joka valmistautui 1984 kesäolympialaisiin. Minna hyppäsi tuona kesänä Porin SM-kisoissa uudeksi suomen ennätykseksi 191cm, joka säilyi vuoteen 2005 asti. MM-kisoissa Helsingissä tuloksena oli 12. sija tuloksella 184cm. Minna valittiin tuona vuonna vuoden hyppääjäksi ja valmentajansa Matti Mettala Varsinais-Suomen vuoden valmentajaksi.
1986 Kuusjoen kunta juhli 100-vuotisjuhliaan. Videokamera päätettiin antaa vuokralle juhlien kuvaamista varten. Seura ei saanut juhlakutsua ja niinpä päätettiin, ettei onnittelukäyntiäkään tehdä. Heimo Kujanpää järjesti seuralaisille matkaa Suomi-Ruotsi maaotteluun ja syksyllä tehtiin talkoilla aurauskeppejä TVH:lle. Talkoot tuottivat kassaan 8000mk.
1989 aurauskeppiainekset loppuivat ja Mikko Ruusunen aloitti seuran puheenjohtajana. Samana vuonna keskusteltiin Kuusjoen Baarin jalkapallo-ottelusta muita baareja vastaan. Johtokunta totesi, että tapahtumat eivät sovi urheilun periaatteisiin alkoholin ollessa etusijalla.
Kun 1997 aloitin Humun puheenjohtajana, yleisurheilu sekä palloilujaoston lentopallo ja sähly olivat seuran päälajeja. Matti Romun ja monien avustajien ohjaama urheilukoulu liikutti kuntamme lapsia talvisin Kuusjokitalolla ja kesällä urheilukentällä. 2000-luvulla, nyt Elina Lietzenin apureineen vetämä urheilukoulu ja liikuntaleikkikoulu tavoittavat yhä useamman kuusjokelaislapsen ja –nuoren. Tänäkin syksynä mukana on lähes 70 innokasta urheilijan alkua.
Lentopalloharrastus on hieman hiipunut, mutta sähly, nykyisin salibandy jatkaa suosiotaan etenkin poikien keskuudessa. Painnonnostojaoston avustuksella kunnan kuntosalia kohennettiin 1990-luvulla. Viime keväänä kilpailtiin leuanvedossakin, kuten ennen vanhaan. Kuntourheilu- ja hiihtojaosto on järjestänyt hiihtokoulua 2000-luvulla. Viime talvena lumen puute oli esteenä, toivottavasti nyt tulee ”vanha kunnon” talvi, jotta tätäkin toimintaa voidaan jatkaa. Kuntovihkot kylillä ovat olleet kannustamassa sekä lapsia, että aikuisia liikkumaan. Kauden lopuksi on arvottu palkintoja osallistujien kesken.
Lasten ja nuorten liikuttaminen on tätä nykyä seuramme tärkeintä toimintaa. Yleisurheilujaostolle tänään luovutettava Nuori Suomi sinetti kertoo tämän työn laadusta. Lähtökohtana on aina jokaisesta mukaan tulevasta lapsesta huolehtiminen. Sinetti antaa hyvän mahdollisuuden houkutella toimintaan myös laajemminkin uuden Salon lapsia. Toivottavasti seuran aktiivisen toiminnan edellytykset säilyvät myös uudessa kaupungissa. Urheiluseuran tarkoituksenahan oli alusta alkaen ”edistää harrastusta elämäniloa tuottaviin ruumiinharjoituksiin”.
Näiden kuluneiden 80 vuoden aikana Kuusjoen voimistelu- ja urheiluseura Humun toimintaan on osallistunut satoja kuusjokelaisia – niin seuran ohjaajina, avustajina, kilpailijoina kuin myös hallinnossa. Kiitokseni kaikille Teille, myös tässä esityksessä mainitsematta jääneille. Ilman teitä emme nyt juhlisi. Vapaaehtoistyö urheiluseurassa on arvokasta, joskus vaativaa, mutta useimmiten palkitsevaa.
ONNEA 80-VUOTIAS, VIRKEÄ HUMU!
Kuusjoella 23.11.2008 seuran puheenjohtaja Jouni Hurtta